Eilen iltapäivällä alkoivat sitten Heemin pennut syntyä pitkällisen petailun ja läähättelyn tuloksena. Pennut syntyivät helposti ja Helmi hoiti niitä pätevästi, se ei tarvinut apua edes ensimmäisen pennun kanssa. Kooltaan pennut olivat aika pieniä, joten niiden ponnisteleminen uloskaan ei näyttänyt erityisen vaikealta. Jostain syystä kaksi pentua syntyi kuolleena ja ne olivat alikehittyneen näköisiä. Painoa niillä oli vain 160 grammaan ja niiden vartalot ja päät olivat pienet ja laihat. Pennut ovat kaikki väriltään mustia vaalein merkein, joten ilmeisesti Parkulla ei sitten parkkigeeniä ollut. Kaikille pennuille on jo koti tiedossa.

Ensimmäinen yö meni hyvin, kävin muutaman kerran katsomassa että kaikki ovat tisseillä kun ovat niin pieniä. Hyvinhän nuo näyttävät imevän, joten eiköhän ne henkiin jää. Helmi on rauhallinen ja omistautunut emo.

Synnytyksestä teki ikimuistoisen minulle se, että ekan pennun synnyttyä aloin itse oksentamaan , oli paria päivää aikaisemmin töissä siivoillut oksennuksia... Oksentelin koko synnytyksen ajan kulkien vessan ja pentulaatikon väliä. Onneksi Helmi hoiti homman hienosti, vaikka itse olinkin aika hyödyttömässä tilassa. Vaikka oksentalu loppui illalla, en saanut yöllä nukuttua ja nyt on aivan jyrän alle jäänyt olo. Maha on vieläkin vähän sekaisin, mutta eiköhän se tästä ala elämä voittamaan.