Aika on mennyt viimeisinä viikkoina kun siivillä ja bloginkin päivittäminen on jäänyt. Nyt onkin sitten tapahtunut hurjasti kaikkea.

Pentujen ollessa kuuden viikon ikäisiä pentutestaaja kävi tekemässä pentueelle pentutestin :-) Testaaminen oli mielenkiintoinen tapahtuma ja oli hauska huomata, että ite oli tehnyt pennuist varsin samankaltaisia havaintoja ja johtopäätöksiä :-)

Seitsemän viikon ikäisinä pennut kävivät eläinlääkärintarkastuksessa Saaren klinikalla. Reissu meni hyvin, pennut olivat autossa hiljaa ja kukaan ei oksentanut. Kaikki pennut olivat kunnossa, ainoastaan Duulenviemällä oli pieni tyrä, jonka olinkin jo aikaisemmin havainnut. Se tuskin tulee vaatimaan leikkausta. Kaikilla urospennuilla olivat kivekset laskeutuneet.

Hieman ennen 8-viikon ikää ensimmäiset pennut lähtivät omiin koteihinsa. Ensimmäisenä lähti Duhkaturkki eli Pilkki, joka muutti Kittilään jo eläkeikää lähestyvän Rita-nartun oppilikaksi.



Sitten pääsi omaan kotiin varsinainen hulivilipoika ja huonekalujen surma Pelle eli Duulennopea. Seon  Kallen eli Pihlajamäen Bikku-Paimenen "pikkuveli" ja asuu Helsingissä.



Seuraavana lähti Leimu eli Duulispää kohti Kuopiota. Leimulla on "serkkuina" lapinkoirat Jaava ja Musti.



Kita eli Duulivoima matkasi kohti Oulua ensin minun kanssani linja-autolla Kalajoelle asti ja jatkoi sieltä sitten Ouluun Ruka-lapinkoiran pikkuveljeksi.



Toiseksi viimeisenä matkaan lähti Kiteelle Unna-neiti eli Duhkatassu. Se muuttaa koiralaumaan, jossa on kaksi labradorinnoutajaa ja yksi kromforländer.



Ja viimeisenä peräkammarinpoikana on täällä Duulenviemä, joka etsii vielä omaa kotiaa :-)