maanantai, 14. elokuu 2006
Hukan vatsa on jo melko tukeva, kun laskettuun aikaan on vielä lähes kaksi viikkoa.
-
Blogi-arkisto
- 2015 (1)
- 2014 (7)
- 2013 (9)
- 2012 (13)
- 2011 (14)
-
2010 (56)
- Joulukuu (2)
- Marraskuu (8)
- Lokakuu (8)
- Syyskuu (2)
- Elokuu (1)
- Huhtikuu (1)
- Maaliskuu (6)
- Helmikuu (14)
-
Tammikuu (14)
- Nyt alkaa Helmi-kuu
- Metsästyskausi on alkanut
- Uusia söpöilykuvia
- PVR iski Pihlajamäkeen
- Bon Apetit
- Pennut pian kolme viikkoa
- Naperonakettien peuhupäivä
- Kirkas silmät, silkohapset...
- 1-viikkoissynttärit tänään
- Pieni kuvakatsaus Herrantertuista
- Massakausi
- Paksuja pötkylöitä
- Tissit lumessa
- Tilaus toimitettu perille
- 2009 (1)
-
2008 (29)
- Kesäkuu (8)
-
Toukokuu (17)
- Kolme viikkoiskuvat
- 3-viikkoa ja vauhti päällä...
- Kuulumisia
- Kaksiviikkoa mittarissa
- Kuka sytytti valot?
- 1-viikkoa takana
- Pennuille nimet
- Kaikki hyvin
- Loppusaldo?
- ...ja lisää tulee
- Tyttö tuli!
- Ei vieläkään mitään
- Keskiviikon tilanne
- Lämmöt tänään
- Lämpöjen mittausta
- Myy on Pihlajamäessä
- Myy valmistautuu muuttamaan Mäntsälään
- Huhtikuu (3)
- Maaliskuu (1)
- 2007 (43)
- 2006 (22)
-
Kennel Pihlajamäen, Suvi Anttila
Pienen kotikenneli Pihlajamäen pentuelämää Orimattilassa: sisältää Pihlajamäen pentueiden elämän alkutaipaleet vuodesta 2006 alkaen.
-
Tagipilvi
-
Miksi lapinporokoira?
Vuodesta 1992 alkaen lapinporokoirat ovat täyttäneet elämäni ja antaneet minulle paljon sellaista, mistä en olisi koskaan uskaltanut edes toivoa: Monenlaisia hienoja kokemuksia ja paljon uusia ystäviä. Näiden koirien alkukantainen luonne sekä uskollisuus ja nöyryys omistajaansa kohtaan tuntuivat aluksi hämmästyttäviltä, nyt ne ovat tehneet minuun lähtemättömän vaikutuksen. Lapinporokoira on selviytyjä vailla vertaa.
Kommentit