Nyt on lähes koko pentueen korvat jo nousseet pystyyn: näillä pennuilla näyttäisi olevan enimmäkseen oikein pieniä ja kauniita korvia. Aapon korvien kärjet ovat hauskasti pyöreämmät kuin muilla. Ainakin ukki Aihkilla taitaa olla sellaiset, Aapo näyttää muutenkin tulleen ukkiinsa luonteen ja värityksenkin perusteella. Tällä hetkellä Aapo vaikuttaa ehkä koko porukan rohkeimmalta pennulta. Kun se karkaa pentuhuoneesta, se menee täysin epäröimättä ihan minne sitä sattuu huvittamaan. Se vaikuttaakin varsin itsenäiseltä ja rohkealta pennulta. Laurista on kuoriutunut hauska sylieläin, joka nauttii masun alta rupsuttelusta ja hellyttelystä. Tuomas on itsevarma hännänhuiskuttelija, mutta ehkä aavistuksen miettiväisempi kuin Aapo. Juhani, Timo ja Eero ovat kaikki syliin kiipeäviä ja huomiota tasaisesti hakevia pentuja. Kukaan pennuista ei vaikuta erityisen syrjäänvetäytyvältä. Ne ovat edelleen erittäin hiljaisia pentuja, jotka eivät juuri koskaan kilju tai hauku (tämä vaihe on sitten ohimenevää, ostajille tiedoksi ;) kyllä lapinporokoira ääensä löytää ennemmin tai myöhemmin...).

Pennut saiva ihmeteltäväksi suuren hirven polvinivelen: se on pennuille mieluinen yllätys. Pojat maistelivat sitä suurella hartaudella. Ruokavalioon on otettu myös kermaviili ja piimä. Pennut ovat lihan lisäksi saaneet jo muutamia nappula-aterioita ja nekin ovat tehneet kauppansa varsin hyvin.